Puutarhanrajentajien puistokävely Jätkäsaaren vehreässä ja nousevassa Hyväntoivonpuistossa
15.7.2020
Puutarhanrakentajat julkaisevat kesällä 2020 blogitekstejä viheralueista; niiden kunnossapidosta, suunnittelusta ja rakentamista - Puutarhanrakentajan näkökulmasta!
Puistokävely – Hyväntoivonpuisto 10.6.2020
Teksti ja kuvat: Hannele Laitinen
Kesäkuun aurinkoisena päivänä Puutarhanrakentajat ry:n jäsenistöä kokoontui (turvavälit huomioiden) Helsingin Jätkäsaaren Hyväntoivonpuiston laidalla. Starttaamassa oli kaikille jäsenille avoin Puistokävely, jossa pääsimme tutustumaan osittain valmiiseen sekä työn alla olevaan Jätkäsaaren vihreään sydämeen. Urakoitsijana kohteessa on Helsingin kaupungin Stara, ja vastaavan työnjohtajan Kimmo Kuusiston johdolla pääsimme kuulemaan puiston toteuttamisesta sekä erilaisista ratkaisuista.
Täysin valmistuttuaan puisto tulee olemaan 88 metriä leveä ja reilun kilometrin mittainen polveileva ja vehreä väylä.
Puisto on suunniteltu ja toteutettu lähiasukkaiden toiveita ja mielipiteitä kuunnellen. Tärkeinä lähtökohtina puistoalueen suunnittelussa ja käytössä ovat sen helppo kunnossapito ja huolto, jotka vaikuttavat suoraan puiston viihtyisyyteen sekä pitkäikäisyyteen (uuttahelsinkiä.fi).
Puistoa kulkiessa huomaa, kuinka näkymiin on kiinnitetty huomiota kumpuilevan ja vaihtelevien maisemien ansiosta.
Puistossa sijaitsee nyt jo muutamat valmiit leikkipaikat ja lisää on rakentumassa. Nämä paikat on suunniteltu uusien leikkivälineiden avulla ulkomuodoltaan värikkäiksi ja moderneiksi. Oleskelu sekä liikuntamahdollisuudet on huomioitu monipuolisesti.
Puiston eteläosaan tulee aidattu liikuntakenttä, joka itse asiassa sijaitsee maanalaisen jätekeräysaseman, Röörin, päällä. Roskat viilettävät teräsputkistossa 70 km tuntinopeudella keräysaseman jätekontteihin.
Kuvissa moderneja sekä värikkäitä leikkivälineitä. Vaikka leikkialueiden väripilkut ovat räikeitäkin, luovat ne yhtenäisyyttä läpi puistoväylän.
Hyväntoivonpuiston kasvillisuudessa on pyritty monilajisuuteen sekä monipuolinen valikoima puulajikkeita luo myös omanlaistaan pienilmastoa alueelle. Puistosta löytyy pihlajia, mäntyjä, koristeomenapuita, pilvikirsikkaa, tervaleppää, metsälehmuksia sekä mantsurianjalopähkinöitä. Istutettuja puita valmiilla osiolla on yli 680. Puusto vähentää hyvin myös tuulisuutta sillä puisto on lähellä merenrantaa. Tuulisuus toki tuo myös haastetta ja erityisesti puiden tuentaan on jouduttu kiinnittämään huomiota. Kesäkuussa 2020 ollaan puiston toisen vuoden tehohoitovaiheessa ja puiden hoito-osuus on noin 60 prosenttia Kuusiston mukaan. Kastelujärjestelmän automatiikkaa ei valmistuneella alueella ole, mutta esirakentamisvaiheessa olevalle alueelle tämä on tulossa. Tällä hetkellä kunnossapitäjien käytössä ovat alueen vesipisteet.
Kuvissa puiston kasvillisuutta. Jyrkissä kohdissa huomioitu kunnossapitäjien turvallisuutta.
Korkeaa pensaskasvillisuutta puistoon ei ole tulossa vaan siellä on käytetty matalampia maanpeittopensaita- ja perennoja. Laajoilla pinnoilla lamoherukka, seppelvarpu ja varjoyrtti näyttäytyvät kyllä edukseen. Istutuksia täydentävät villiviini ja laikkuköynnös, sekä perennamattoja osassa istutusalueessa. Hoidon kannalta on huomioitava lamoavat kasvit, etteivät ne helposti leviä kulkuväylille kaventamaan niitä.
Laajoja nurmialueita sekä myös niittykasvillisuutta on kylvetty kumpareille. Alueella on käytetty kahden eri toimittajan kasvualustamateriaaleja ja hiekkapitoisemmalla alueella kasvillisuus oli painottunut puiden mullan läheisyyteen. Onko se epäsiistin näköistä, suojaako kasvillisuus puuston runkoa vai mikä sopii niittykasvillisuuden ympärillä olevien puiden alustaksi?
Tästä heräsi keskustelua ryhmän kesken, kuinka niittykasvillisuuteen suhtaudutaan Suomessa nurmen sijaan. Tätä on kokeiltu useissakin paikoissa, mutta vierastamme ehkä vielä luonnontilaista niittyä jos olemme tottuneet siistiin ja leikattuun nurmeen julkisilla alueilla?
Niittykasvillisuus luo puistoon monimuotoisuutta, edistää suositeltavaa perhosten ja pörriäisten suojelemista. Kun niittykasvillisuus pääsisi vain loistoonsa, se varmasti saisi ymmärrystä paremmin. Kuvat: Essi Mäkinen
Jo valmistuneessa osiossa, kuin rakenteillakin olevan puiston alueilla, on kumpareiden rakentamisessa käytetty niin sanottuja pima-kapseleita eli hyödynnetty Jätkäsaaren kevyesti pilaantunnutta maa-ainesta. Maa-aineksien pitoisuudet on selvitetty rakennusvaiheessa ja pilaantuneimmat maaerät on viety pois Jätkäsaaresta loppukäsittelyyn ja sijoitukseen. Pohjarakenteissa hyötykäyttöön sijoitetaan selvästi vähemmän haitalliset massat, jotka ympärstölupa sallii. (lisätietoja: uuttahelsinkiä.fi)
Vaikka eteläosan puisto on rakennusvaiheessa, on valmistunut puoli täydessä käytössä. Osa leikkialueista on läheisten päiväkotien käytössä ja pyöräilijöitä kulkee alueella keskeistä sinistä kulkuväylää. Tässä kohtaa kun osa on valmiina ja osa rakenteilla, tuo se omat haasteensa esimerkiksi kun läpikulkureittejä suljettu asfalttitöiden vuoksi. Mikä siinä onkin, että keskeneräiseltä ja vaaralliselta työmaalta täytyy päästä kulkemaan läpi isojen aitojen…
Malttia vain, kyllä kulkureitit ja leikkialueet osoitetaan käytettäviksi kun niiden aika todella on. Lisähaastetta tuonut myös samaan aikaan rakenteilla olevat talot puiston laidalla. Vaatii sovittelua ja yhteistyötä työmaamestarien kanssa, Kuusisto kertoo.
Esirakentamisvaiheessa olevaa puistoaluetta on täytetty nyt noin 100 000 kuutiolla. Täyttötyöt on toteutettu täysin koneohjauksen avulla. Kyllä teknologian avulla nopeutetaan ja pystytään tarkentamaan niin montaa vaihetta.
Kiitos Kimmolle kierroksen vetämisestä ja ehdottomasti täytyy käydä tutustumassa uudelleen koko alueen valmistuttua! Hyväntoivonpuiston jatko, se toinen S-kiemura on vielä esirakennusvaiheessa eli aluetta päässee tarkastelemaan vasta noin vuoden 2024 jälkeen.
Seuraava Puutarhanrakentajien puistokävely järjestetään elokuussa Tuusulassa. Seuraa puutarhanrakentajien ilmotuksia ja ilmottaudu mukaan. Olet lämpimästi tervetullut!
Puutarhanrakentajat julkaisevat kesällä 2020 blogitekstejä viheralueista; niiden kunnossapidosta, suunnittelusta ja rakentamista - Puutarhanrakentajan & hortonomin näkökulmasta!
Kuvassa jutun kirjoittaja hortonomi Hannele viherkattotöissä.
Hannele on vuonna 2018 valmistunut maisemasuunnittelun hortonomi (AMK), joka sisustaa, rakentaa sekä suunnittelee - niin ulkona kuin sisätiloissa. Hän toimii sekä maisemasuunnittelijan tehtävissä että pihatuotteiden asiantuntijana betonitehtaalla Lahdessa.
