Kaupunkivihreän potentiaalia kohti hiiliviisautta

Puutarhanrakentajat blogi jatkuu käsitellen ja keskustellen viheralueiden kunnossapidosta, suunnittelusta ja rakentamisesta - Puutarhanrakentajan näkökulmasta! 

Teksti: Hannele Laitinen

Hiiliviisaus, siihen liittyvät käsitteet ja lisääntyneet tutkimukset sekä hankkeet alkavat olla osa jokapäiväistä otsikointia eri lähteissä. Keskustelua nousee esiin esimerkiksi minkälaisia ovat metsien käytön ilmastovaikutukset tai kuinka voimme hiilipäästöihin kuluttajana vaikuttaa.

Tässä tekstissä tutustutaan kaupunkivihreän potentiaalisen hiilensidonnan hyödyntämisen myötä Co-Carbon hankkeeseen, jossa kehitetään suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon käytäntöjä, joilla kaupunkivihreän kykyä sitoa hiiltä tehostetaan yhdessä niiden tarjoamien muiden ekologisten ja sosiaalisten hyötyjen kanssa.

Hiiliviisaus – On toimintaa hiilipäästöjen estämiseksi, vähentämiseksi ja kompensoimiseksi. Esimerkiksi minimoimalla fossiilisten polttoaineiden käyttöä, hyödyntämällä luonnonvarat ja materiaalit resurssitehokkaasti ja lisäämällä hiilensidontaa. (Opas yrityksille,Oulun Yliopisto)

Hiilivarasto – Hiilen muoto, jossa se on sitoutuneena esimerkiksi puussa tai muussa biomassassa, eikä siis ole vapaana ilmakehässä. (sitra.fi)

Hiilinielu – Hiilivarasto, joka aktiivisesti sitoo hiiltä ilmakehästä. Metsät ovat yksi merkittävä hiilinielu. (sitra.fi)

Hiilinegatiivinen – Tila, jossa tuote, yritys, kunta tai valtio sitoo enemmän hiilidioksidia ilmakehästä kuin päästää sinne. (sitra.fi)

Työpaketti 5 tarkastelussa - Hiiliviisaan kaupunkivihreän rakentamisen, hoidon ja ylläpidon käytännöt.

Hämeen ammattikorkeakoulun osuus hankkeessa on rakentamisen ja ylläpidon puolella. Esimerkiksi kaupunkivihreässä ihmiset näkevät sen mitä on maan päällä, mutta pitäisi huomioida myös kasvualusta. Rakentamisen näkökulmasta selvitetään minkälaisilla kaupunkivihreiden sekä puutarhojen perustamistavoilla voi edistää hiilen sidontaa. Myös ylläpidon puolella tarkastellaan mikä on edullisin tapa kuinka kaupunkivihreitä kannattaisi hoitaa hiilensidonnan näkökulmasta kertoo Mattila. Kuten mainittuna aiemmin niin tähän luetaan myös yksityisen puolen puutarhat. Hankkeeseen kuuluu osana myös pihaneuvonta, jossa on käyty antamassa omakotitalo pihan omistajille neuvoja puutarhanhoidon menetelmissä hiiliviisauden kannalta. 

Mattila kertoo, että Co-Carbon hanketta on takana nyt pari vuotta ja yksi olisi vielä edessä. Tähän aikaan vuoden päästä pitäisi olla ohjeistusta tutkimustuloksista koottuna. Tavoitteena on saada kolmen vuoden jatkoa tälle hankkeelle vielä. Ei kaikkia tutkimustuloksia ihan loppuunsa asti tässä ensimmäisessä kolmessa vuodessa niin laajalti saa ja esimerkiksi vaikutusta on ollut niin erilaisilla kesillä. Helsingin yliopiston ja ilmatieteen tutkijat ovat sekä mittaustekniikan että mallintamisen kimpussa. Laitteilla mitataan esimerkiksi yksittäisen kasvin hengitystä ja tutkijat selvittävät hiilidioksidin liikettä kasvin pinnalla. 

Kaupunkivihreän suunnitteluun kannattaa satsata. 

Tässä kuluneen kahden vuoden aikana tuloksia on saatu aikaan ja osittain odotettujakin. Näyttäisi siltä, että kasvualustoilla on iso merkitys. Sekä muullakin vihreällä kuin vain kaupunkipuilla. Hiilensidonta keskusteluissa on sidottu paljon puustoon metsäpainotteisesti mutta näyttäisi että muullakin vihreällä kuten nurmikolla, pensailla ja niityillä on iso merkitys. Kaupunkivihreän suunnitteluun kannattaa siis panostaa, mainitsee Mattila.

Mitenkä koet kaupunkien viheralueiden nousevan metsien ja merien hiilinieluna toimimisen rinnalle tulevaisuudessa? Mattila ehdottaa itsekutakin katsomaan ilmakuvia kaupunkialueista. Niistä paljastuu, että kaupunkivihreää on yllättävänkin paljon ja tällä voi olla hyvinkin iso merkitys. Yllä oleva kuva havainnollistaa, että vielä voitaisiin hyödyntää vihreän osuutta nykyistä enemmän teollisuus- ja liiketoimintojen aluesuunnittelussa. Kun tutkimus loppuu ja saadaan lisää tutkimustuloksia sekä näyttöä, mutta en lähtisi aliarvioimaan kaupunkivihreän osutta, kertoo Mattila.

Näkökulmaa tähän työpakettiin haetaan myös ilmastonmuutoksen vaikutusten kautta. Kun tutkimustuloksien mukaan rankkasateet ja sadanta ovat lisääntymässä, tulee kaupunkivihreän rooli korostumaan muunakin kuin hiilensidonnassa. Kaikella vihreällä pyritään estämään kaupunkitulvia kun hulevesiä voidaan imeyttää ja hidastaa. Molemmat edut tukevat toisiaan. 

Viherkattoja ei hankkeen tutkimuskohteina vielä Mattilan mukaan ole, mutta hän mainitsi että Lepaan kampuksella on käynnissä harjoitus, jossa viherkatoilla käytettäviä kasveja ns.´kyykytetään´ eri vesimäärillä. Eli tutkitaan kuinka kestävät eri määriä vettä ja kuinka siihen suhtautuvat. Kokeiden tuloksia voidaan hyödyntää myös viherkattojen suunnittelussa. (Lisätiedot; Monihyötyinen hulevedenhallinta kaupunkisuunnittelussa – tarkastelu biopidätyksestä käsin, O.tahvonen, Vesitalous-lehti 2/2021) 

Co-Carbon Hankkeessa tutkitaan nyt viheralueiden perustamismateriaaleja ja kasvualustat ovat tärkeässä roolissa, jonka myötä turve noussut myös isona esille. Jos jossakin turvetta tai turvemultaa on käytetty niin viheralueiden perustamisessa, Mattila mainitsee. ”Siinä meille pähkinää, että mikä on se paras kasvualusta.” Otaniemen alueelle on viime kesänä rakennettu nurmialuetta, jossa myös ylläpidon puolta tutkitaan. Tämä on kuitenkin ensimmäinen seuranta kesä ylläpidon kannalta, mutta esimerkiksi oletettavaa on ettei nurmikkoa kannata jokapäivä leikata, jotta kasvi ehtii sitoa hiiltä itseensä.

Jatkossa myös pintamateriaaleista?

Tiedustelin, onko hankkeessa mukana vielä esimerkiksi pintamateriaalit? Mielipiteenä Mattila kertoo, että kun syksyllä suunnitellaan toisen kolmivuotis-jakson työtehtäviä niin hän uskoo, että viherkatot- ja seinät sekä esimerkiksi viheralueiden rakentamismateriaalit tulevat paremminkin vasta mukana hankkeen laajentuessaan. 

Täällä Hollolassa ollaan jo pieni askel ns. edellä kun VTT on tehnyt tutkimustyötä hiilinegatiivisen betonituotteen valmistukseen carbonaide-menetelmällä. Hiiliviisauden kasvaessa olen samoilla linjoilla artikkelin kirjoittajan erikoistutkijan Tapio Vehmaksen kanssa siitä, että tulevaisuudessa hiilinegatiivisilla betonituotteilla tulee olemaan erityisarvo. Uskon myös, että viherkattojen kasvualustoilla sekä niiden monilajisuudella on varmasti vaikutusta kaupunkivihreässä hiilensidonnan lisäämisessä.

Kaupunkivihreän hiiliviisauteen tutustuessani tämä hanke vaikutti olevan asian ytimessä tutkimuksineen ja työpaketteineen. Vielä ei ole saatavilla laajalti tutkimustuloksia, mutta Mattila mainitsee, että syksymmällä lokakuussa on tulossa hankkeiden välinen työpaja jossa jokainen CLIMATE-tutkkimusohjelman hanke kertoo tuloksistaan ja havainnoista. Tuloksista todennäköisesti uutisoidaan tilaisuuden jälkeen laajemminkin.  

Kiitokset Harrille kommenteista ja hankkeen tilannekartoituksesta. Nyt google mapsiin tarkkailemaan oman kaupungin viheralueita ilmakuvasta 😊